Toisin kuin muissa reilimme varrella olleissa kaupungeissa, Splitissä viivyimme lopulta jopa viisi yötä. Tuon kauniin rantakaupungin oli määrä olla meille lähinnä vain tukikohta tekemiemme eri päiväretkien välissä ja siinä se ajoi asiansa moitteettomasti. Alun perin olimme buukanneet Splitistä hostellin vain neljäksi yöksi, mutta kuultuamme paljon kehuja retkistä paikallisille saarille, päätimme lisätä vielä sellaisenkin retkirepertuaarimme.
Niinpä varasimme venereissun ja pidensimme hostellivarausta vielä yhdellä yöllä.
Viimeinen päivä Splitissä kuluikin lähinnä paattimme kannella aurinkoa ottaen, uiden ja hengaillen. Kiersimme päivän aikana myös parit läheiset kalastajasaaret ja tutustuimme uusiin ihmisiin. Kaikin puolin täydellinen viimeinen päivä.
Olimme alun perin suunnitelleet jatkavamme interrailiamme Montenegron Kotoriin, mutta huomasimmekin harmiksemme parisen päivää sitten, ettei sinne kulje ainuttakaan junaa. Muutenkin junaverkko Splitistä eteenpäin on käytännössä katsoen olematonta ja meidän olisi pitänyt vaihtaa bussiin päästäksemme pidemmälle Etelä-Eurooppaan. Bussissa ei sinänsä olisi ollut mitään vikaa mutta heh, yllätys yllätys: Kotoristakaan ei olisi päässyt jatkamaan junalla eteenpäin. Välttääksemme todennäköisesti usean valtion läpi kulkevan bussihärdellin, päätimmekin siis palata nöyrästi häntä koipien välissä takaisin Kroatian pääkaupunkiin Zagrebiin ja jatkaa sieltä kohti Keski-Eurooppaa. Minne siellä? Ei tiedetä vielä. Ja siksi interrailaaminen onkin niin parasta.
***
-E
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti