perjantai 21. kesäkuuta 2019

Interrail: Budapest, Unkari



Reilimme 16. päivä alkaa kolmen ja puolen kilometrin kävelyllä hostellilta kohti Bledin juna-asemaa päättyen puhelimeni askelmittarisovelluksen mukaan 10 kerrosta käsittävään nousuun mäen päälle. Lämpötila huitelee jo 25 astetta, vaikka kello on vasta yhdeksän aamulla. Reilipassimme repeilee jo liitoksistaan ja korjaamme ne teipillä asemalaiturin penkillä junaa odotellessa. 
Junayhteys Unkarin Budapestiin sisältää kolme junanvaihtoa ja kestää yhteensä 10 tuntia, mutta kuinka ollakaan: heti toinen junayhteys lähtee 30 minuuttia myöhässä väliasemalta. Alamme heti laskelmoimaan mahdollisuuksiamme reittimme suhteen, kun alkaa näyttämään siltä, että tulemme myöhästymään tulevilta jatkoyhteyksiltä. Hetken näyttää siltä, että tulemmekin viettämään ensi yön Wienissä Budapestin sijaan. Ajatus kiehtoo.









Onnistumme kuin onnistummekin kikkailemaan itsemme viimeiseen Unkarin jatkojunaan ja suunnitelma Wienissä yöpymisestä kuopataan lennossa. Alkuperäisen suunnitelman pitäminen on jopa pienoinen pettymys, sillä jännittävä käänne lennossa herätti kutkuttavan seikkailunhalun. Päätämme pitää spontaanin hostellinvaraamisen vaihtoehtona tulevaisuuteen, sillä nyt siihen ei olisi ollutkaan edes mahdollisuutta: varaamassamme hostellissa ei nimittäin ollut käytössä minkäänlaista peruutuspolitiikkaa rahanpalautusten suhteen. 













Saavumme Budapestiin 15 tuntia kestäneen matkanteon jälkeen yhdentoista aikaan illalla. Hostellimme sijaitsee parin kilometrin päässä keskustassa ja kävelymatka sinne on vähintäänkin ajatuksia herättävä. Tuntuu, että Budapestin 1,8 miljoonasta asukkaasta ainakin joka toinen on tuona päivänä railakkaasti juhlimassa sunnuntai-iltaa. Kova musiikki pauhaa jokaisesta auki olevasta pubista kadulle asti ja vähäpukeisissa vaatteissa notkuvat neidot esittelevät sääriään ohikulkijoille. Kotia vailla olevat nukkuvat puiston penkeillä syvälle makuupusseihinsa käpertyneinä. 













Budapest on ehdottomasti bilekaupunki sanan täydessä merkityksessään. Käytännössä jokainen hostelli, jota olimme yrittäneet Hostelworldistä etsiä hyvin arvosteluin, generoitui ylpeästi bilehostelliksi tarjoen vierailleen joka ilta ohjelmaa aina juomapeleistä pubikierroksiin ja bileristeilyihin Tonavalla. Saavuimme siis kaupunkiin sillä asenteella, että kokeillaan nyt sitten tätäkin genreä ja otetaan kaikki irti tämän tyylisestä Budapestistä. 
...no eihän me siinä onnistuttu.











Saapumisiltana menimme nukkumaan käytännössä heti hostellille saavuttuamme ja nukuimme reilusti lähemmäs 10 tunnin yöunet. Aamupalaa lähdimme etsimään samoihin aikoihin, kun huonetoverimme heräilivät edellisillan kunnostansa ja aamuinen bilehostellin ilmapiiri vastasi pitkälti opiskelija-asuntolaa viikonlopun jäljiltä.
Yritimme kierrellä päivän ajan Budapestia niin pitkälti kuin taisimme, mutta kaupungin suuri koko ja entuudestaan tuntemattomuus osui tällä kertaa matkaajaa omaan nilkkaan. Päätimme luovuttaa suurempien nähtävyyksien suhteen ja suuntasimme hostellimme lähialueille istuskelemaan. 





Olimme nähneet hostellimme seinällä mainoksen illan paattireissusta Tonavalle ja ajattelimme liittyä porukkaan illalla lähdön koittaessa. Mutta kuinkas kävikään: kun saavuimme parit oluet pohjalle juoneina kello yhdentoista aikaan paikan päälle, olikin koko hostellin aula täysin autio. Paattireissu olikin startannut jo tuntia aikaisemmin, eikä muuta ohjelmaa matti myöhäisille ollut enää tarjolla. Huvittuneina naureskelimme, kuinkas menikään tämä bile-Budapest oikein omasta mielestä ja painuimme nukkumaan.
Ainakin pääsi seuraavana aamuna matkaamaan Slovakian Bratislavaan ilman sen suurempia olotiloja.



***
-E

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti