Junamatka Budapestista Slovakian Bratislavaan ei kestänyt kuin pari tuntia. Vaikka otimme aamujunan, oli se jo paikkojen puolesta käytännössä loppuunmyyty, joten junamatka taittui monien muiden tapaan junan lattialla rinkkojen päällä istuen ja korttia pelaten.
Bratislavaan saavuttuamme heitimme rinkat hostellille ja lähdimme metsästämään lounasta. Hostellin respasta olimme saaneet hyvän suosituksen paikalliseen Slovak Pub -nimiseen, perinteisen Slovakialaisen ruoan ravintolaan, jota lähdimme Google Mapsin avulla etsimään. Suositus oli toden totta paikallaan: leivän sisällä tarjoiltu perinteikäs sipulikeitto oli kaikin puolin suositeltava kokemus. Sitä paitsi, jos pelkkä keitto jätti nälkäiseksi, pystyi ateriaa jatkamaan itse lautasen mutustelulla...
Tajusimme lounaan jälkeen päivän olevan edelleen melko nuori, joten päätimme hyödyntää interrailpassimme matkapäivää vielä vähän lisää. Matkalla Budapestiin kuopattu idea Itävallan Wienissä yöpymisestä oli jäänyt kummittelemaan mieleen ja kuinka ollakaan: Wien sijaitsee vain tunnin junamatkan päässä Bratislavasta. Niinpä suuntasimme takaisin juna-asemalle (tällä kertaa ilman rinkkoja, ah kuinka keveä olo voikaan olla) ja nousimme Itävallan junaan.
Loppupäivä kului rennosti muutaman tunnin ajan Wienissä kierrellen ja illaksi palasimme takaisin rinkkojemme luoksi Slovakiaan.
Toinen päivä Bratislavassa kului tällä kertaa itse kaupunkiin tutustuen. Olimme tykästyneet jo sipulikeiton yhteydessä Slovakialaiseen tunnelmaan niin paljon, että päätimme pidentää hostellimme majoitusaikaa yhdellä yöllä.
Bratislavan vanha kaupunki ja sen kiinnostavin lähialue oli kuitenkin Budapestin jälkeen melko kompakti kooltaan, minkä seurauksena kolmas valkeneva aamu Bratislavassa sai meidät suuntaamaan taas rinkatta juna-asemalle.
Brno on Tsekkien pääkaupunkia Prahaa pienempi, mutta päiväreissumme perusteella likimain yhtä tunnelmallinen. Olen itse käynyt Prahassa aikaisemmin kahdesti, joten Brno toi mukavasti laajempaa mielikuvaa Tsekeistä maana.
Budjettimatkaajan mieltä lämmitti myös huomata Keski-Euroopan hintatason pätevän Unkarin ja Slovakian lisäksi myös Tsekeissä: puolen litran oluttuoppi Vanhan Kaupungin ytimessä kustansi vaivaiset 1,5 euroa. Tosin euroja ei Tsekeissä ole käytössä, joten istuskelu- ja ruokapaikat valikoitui pitkälti myös sen mukaan, kävikö niissä maksuvälineenä kortti.
Interrailia suunnitteleville todellinen Pro Tip tuleekin tässä:
Varsinkin Keski-Euroopassa kaupunkien ja jopa maiden väliset etäisyydet eivät ole kovin suuria, mitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Kun valitsee tukikohdakseen jonkin keskeisen hintatasoltaan halvan kaupungin (esim. Bratislavan), voi siellä huoletta maksaa hostellia useamman yön putkeen ja käydä sieltä käsin päiväretkillä lähialueilla. Varsinkin kalliimpien maiden kohdalla tästä on etua: pääsee tutustumaan kaupunkeihin ilman siellä majoittumista ja painavien rinkkojen tuomaa lisäkuormaa :)
Kolmen maan sisältävä pysähdys Bratislavassa päättyi kuitenkin nyt matkamme jatkuessa ylemmäs kohti pohjoista, suuntana ensiksi Puolan Krakowa! Matkalla kolmatta kertaa Bratislavan juna-asemalle täytyi kuitenkin poiketa paikallisessa apteekissa hakemassa elämäni ensimmäiset reseptivapaat antihistamiinit. Jostakin syystä Suomessa vuosittain noin viikon kestävä kesäkuinen heinänuhani äityi täällä Euroopassa kymmenien päivittäisten aivastuksien sarjaksi, unohtamatta muita allergisia nuhaoireita. Matkalla lähiapteekkiin oli myös hauska kerrata vielä tuoreeltaan SFL-kurssimme pohjalta, mitä vaikuttavia aineita kyseisessä antihistamiinissa tulisi olla, jotta sen voisi luokitella toisen polven lääkkeeksi. Melkein löi nämä kaksi lääkisopiskelijaa päänsä yhteen syöksyessämme yhtaikaa lukemaan vaikuttavaa ainetta lääkepakkauksen kyljestä, kun slovakialais-farmaseutti ojensi meille sitä takaansa hyllyltä. Ja kyllä, setiritsiinihän se oli.
***
-E