maanantai 24. kesäkuuta 2019

Interrail: Bratislava, Slovakia (+2 muuta)



Junamatka Budapestista Slovakian Bratislavaan ei kestänyt kuin pari tuntia. Vaikka otimme aamujunan, oli se jo paikkojen puolesta käytännössä loppuunmyyty, joten junamatka taittui monien muiden tapaan junan lattialla rinkkojen päällä istuen ja korttia pelaten. 





Bratislavaan saavuttuamme heitimme rinkat hostellille ja lähdimme metsästämään lounasta. Hostellin respasta olimme saaneet hyvän suosituksen paikalliseen Slovak Pub -nimiseen, perinteisen Slovakialaisen ruoan ravintolaan, jota lähdimme Google Mapsin avulla etsimään. Suositus oli toden totta paikallaan: leivän sisällä tarjoiltu perinteikäs sipulikeitto oli kaikin puolin suositeltava kokemus. Sitä paitsi, jos pelkkä keitto jätti nälkäiseksi, pystyi ateriaa jatkamaan itse lautasen mutustelulla...








Tajusimme lounaan jälkeen päivän olevan edelleen melko nuori, joten päätimme hyödyntää interrailpassimme matkapäivää vielä vähän lisää. Matkalla Budapestiin kuopattu idea Itävallan Wienissä yöpymisestä oli jäänyt kummittelemaan mieleen ja kuinka ollakaan: Wien sijaitsee vain tunnin junamatkan päässä Bratislavasta. Niinpä suuntasimme takaisin juna-asemalle (tällä kertaa ilman rinkkoja, ah kuinka keveä olo voikaan olla) ja nousimme Itävallan junaan.
Loppupäivä kului rennosti muutaman tunnin ajan Wienissä kierrellen ja illaksi palasimme takaisin rinkkojemme luoksi Slovakiaan.



 








Toinen päivä Bratislavassa kului tällä kertaa itse kaupunkiin tutustuen. Olimme tykästyneet jo sipulikeiton yhteydessä Slovakialaiseen tunnelmaan niin paljon, että päätimme pidentää hostellimme majoitusaikaa yhdellä yöllä. 
Bratislavan vanha kaupunki ja sen kiinnostavin lähialue oli kuitenkin Budapestin jälkeen melko kompakti kooltaan, minkä seurauksena kolmas valkeneva aamu Bratislavassa sai meidät suuntaamaan taas rinkatta juna-asemalle. 













Brno on Tsekkien pääkaupunkia Prahaa pienempi, mutta päiväreissumme perusteella likimain yhtä tunnelmallinen. Olen itse käynyt Prahassa aikaisemmin kahdesti, joten Brno toi mukavasti laajempaa mielikuvaa Tsekeistä maana. 
Budjettimatkaajan mieltä lämmitti myös huomata Keski-Euroopan hintatason pätevän Unkarin ja Slovakian lisäksi myös Tsekeissä: puolen litran oluttuoppi Vanhan Kaupungin ytimessä kustansi vaivaiset 1,5 euroa. Tosin euroja ei Tsekeissä ole käytössä, joten istuskelu- ja ruokapaikat valikoitui pitkälti myös sen mukaan, kävikö niissä maksuvälineenä kortti.









Interrailia suunnitteleville todellinen Pro Tip tuleekin tässä:
Varsinkin Keski-Euroopassa kaupunkien ja jopa maiden väliset etäisyydet eivät ole kovin suuria, mitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Kun valitsee tukikohdakseen jonkin keskeisen hintatasoltaan halvan kaupungin (esim. Bratislavan), voi siellä huoletta maksaa hostellia useamman yön putkeen ja käydä sieltä käsin päiväretkillä lähialueilla. Varsinkin kalliimpien maiden kohdalla tästä on etua: pääsee tutustumaan kaupunkeihin ilman siellä majoittumista ja painavien rinkkojen tuomaa lisäkuormaa :)







Kolmen maan sisältävä pysähdys Bratislavassa päättyi kuitenkin nyt matkamme jatkuessa ylemmäs kohti pohjoista, suuntana ensiksi Puolan Krakowa! Matkalla kolmatta kertaa Bratislavan juna-asemalle täytyi kuitenkin poiketa paikallisessa apteekissa hakemassa elämäni ensimmäiset reseptivapaat antihistamiinit. Jostakin syystä Suomessa vuosittain noin viikon kestävä kesäkuinen heinänuhani äityi täällä Euroopassa kymmenien päivittäisten aivastuksien sarjaksi, unohtamatta muita allergisia nuhaoireita. Matkalla lähiapteekkiin oli myös hauska kerrata vielä tuoreeltaan SFL-kurssimme pohjalta, mitä vaikuttavia aineita kyseisessä antihistamiinissa tulisi olla, jotta sen voisi luokitella toisen polven lääkkeeksi. Melkein löi nämä kaksi lääkisopiskelijaa päänsä yhteen syöksyessämme yhtaikaa lukemaan vaikuttavaa ainetta lääkepakkauksen kyljestä, kun slovakialais-farmaseutti ojensi meille sitä takaansa hyllyltä. Ja kyllä, setiritsiinihän se oli.



***
-E
perjantai 21. kesäkuuta 2019

Interrail: Budapest, Unkari



Reilimme 16. päivä alkaa kolmen ja puolen kilometrin kävelyllä hostellilta kohti Bledin juna-asemaa päättyen puhelimeni askelmittarisovelluksen mukaan 10 kerrosta käsittävään nousuun mäen päälle. Lämpötila huitelee jo 25 astetta, vaikka kello on vasta yhdeksän aamulla. Reilipassimme repeilee jo liitoksistaan ja korjaamme ne teipillä asemalaiturin penkillä junaa odotellessa. 
Junayhteys Unkarin Budapestiin sisältää kolme junanvaihtoa ja kestää yhteensä 10 tuntia, mutta kuinka ollakaan: heti toinen junayhteys lähtee 30 minuuttia myöhässä väliasemalta. Alamme heti laskelmoimaan mahdollisuuksiamme reittimme suhteen, kun alkaa näyttämään siltä, että tulemme myöhästymään tulevilta jatkoyhteyksiltä. Hetken näyttää siltä, että tulemmekin viettämään ensi yön Wienissä Budapestin sijaan. Ajatus kiehtoo.









Onnistumme kuin onnistummekin kikkailemaan itsemme viimeiseen Unkarin jatkojunaan ja suunnitelma Wienissä yöpymisestä kuopataan lennossa. Alkuperäisen suunnitelman pitäminen on jopa pienoinen pettymys, sillä jännittävä käänne lennossa herätti kutkuttavan seikkailunhalun. Päätämme pitää spontaanin hostellinvaraamisen vaihtoehtona tulevaisuuteen, sillä nyt siihen ei olisi ollutkaan edes mahdollisuutta: varaamassamme hostellissa ei nimittäin ollut käytössä minkäänlaista peruutuspolitiikkaa rahanpalautusten suhteen. 













Saavumme Budapestiin 15 tuntia kestäneen matkanteon jälkeen yhdentoista aikaan illalla. Hostellimme sijaitsee parin kilometrin päässä keskustassa ja kävelymatka sinne on vähintäänkin ajatuksia herättävä. Tuntuu, että Budapestin 1,8 miljoonasta asukkaasta ainakin joka toinen on tuona päivänä railakkaasti juhlimassa sunnuntai-iltaa. Kova musiikki pauhaa jokaisesta auki olevasta pubista kadulle asti ja vähäpukeisissa vaatteissa notkuvat neidot esittelevät sääriään ohikulkijoille. Kotia vailla olevat nukkuvat puiston penkeillä syvälle makuupusseihinsa käpertyneinä. 












Budapest on ehdottomasti bilekaupunki sanan täydessä merkityksessään. Käytännössä jokainen hostelli, jota olimme yrittäneet Hostelworldistä etsiä hyvin arvosteluin, generoitui ylpeästi bilehostelliksi tarjoen vierailleen joka ilta ohjelmaa aina juomapeleistä pubikierroksiin ja bileristeilyihin Tonavalla. Saavuimme siis kaupunkiin sillä asenteella, että kokeillaan nyt sitten tätäkin genreä ja otetaan kaikki irti tämän tyylisestä Budapestistä. 
...no eihän me siinä onnistuttu.











Saapumisiltana menimme nukkumaan käytännössä heti hostellille saavuttuamme ja nukuimme reilusti lähemmäs 10 tunnin yöunet. Aamupalaa lähdimme etsimään samoihin aikoihin, kun huonetoverimme heräilivät edellisillan kunnostansa ja aamuinen bilehostellin ilmapiiri vastasi pitkälti opiskelija-asuntolaa viikonlopun jäljiltä.
Yritimme kierrellä päivän ajan Budapestia niin pitkälti kuin taisimme, mutta kaupungin suuri koko ja entuudestaan tuntemattomuus osui tällä kertaa matkaajaa omaan nilkkaan. Päätimme luovuttaa suurempien nähtävyyksien suhteen ja suuntasimme hostellimme lähialueille istuskelemaan. 





Olimme nähneet hostellimme seinällä mainoksen illan paattireissusta Tonavalle ja ajattelimme liittyä porukkaan illalla lähdön koittaessa. Mutta kuinkas kävikään: kun saavuimme parit oluet pohjalle juoneina kello yhdentoista aikaan paikan päälle, olikin koko hostellin aula täysin autio. Paattireissu olikin startannut jo tuntia aikaisemmin, eikä muuta ohjelmaa matti myöhäisille ollut enää tarjolla. Huvittuneina naureskelimme, kuinkas menikään tämä bile-Budapest oikein omasta mielestä ja painuimme nukkumaan.
Ainakin pääsi seuraavana aamuna matkaamaan Slovakian Bratislavaan ilman sen suurempia olotiloja.



***
-E