Juhannus on Suomen juhlapyhistä ehdottomasti yksi lemppareistani! Rakastan mökkeilyä ja kesä muutenkin vuodenaikana tarjoaa kaikki ihanat mahdollisuudet ulkona oleskeluun aina luonnonvesissä uimisesta pelloilla paljain jaloin kävelemiseen. Juhannus kuuluukin festariviikonloppujen ohella jokaisen kesän kohokohtiin -poikkeuksetta.
Vaikka juhannus tunnetaankin suomalaisen melankolian ilmentymänä lähes jokavuotisen huonon säänsä vuoksi, mahtuu siihenkin joskus satunnaisina vuosina muutama poikkeus. Tämä vuosi oli onnekkaasti yksi niistä! Jos aiempina vuosina jussini on kulunut mökissä sadetta pakoillen ja vilttiin kääriytyneenä, tänä vuonna elin juhannuskokemuksia jopa varastoon.
Talviturkin heittäminen lähes 26 asteisessa vedessä ei taitane olla meriitti, jota kehtaisi näin Suomessa julkisesti sanoa ääneen, mutta siinäpä tuo nyt on mustaa valkoisella. Tunnetusti äärimmäisen kylmänarkana ihmisenä onnistuin nimittäin nyttenkin saamaan ihoni kananlihalle järvipulikoinnillani, vaikka muut ympärilläni hehkuttivat veden olevan jopa liian lämmintä. Onneksi kovat löylyt savusaunassa antoivat mukavat pohjat ja kiljaisin vain vähäsen jokaisella kerralla veteen sukeltaessani.
Tänä kesänä tuli viimeinkin myös meikäläisen suppailuneitsyys menetettyä! Liian pitkään olen haikeana vierestä seurannut, kuinka kaikki tuntuvat lisäilevän kesäisin suppailukuvia Instagram-tileilleen, enkä ole vielä saanut itse aikaiseksi kokeilla kyseistä lajia. Nyt kuitenkin mökillä oli kuin tilauksesta suppilauta laiturin nokassa, kun saavuimme paikalle ja tottahan toki sitä oli mahdollisimman pian päästävä kokeilemaan. Ja uskokaa tai älkää, ensimmäinen suppailukerta ei ollut syy talviturkkini heittoon.
Hauska fakta, jonka olen tähän mennessä pistänyt merkille on, että mökille lähtiessä sitä jotenkin tietoisesti haluaa irtautua normaalista arjesta ja antaa itselle tilaa olla vaihteeksi jopa luova. Oppikirjat ja tietokoneet vaihtuvat romaaniin ja välillä oikein villiksi heittäytyessä mukaan laukkuun tulee napattua jopa piirustusvälineet.
Kuitenkin nykyään olen harmillisesti alkanut huomata pelkästään romaania lukiessani, ettei keskittyminen tunnu oikein riittävän siihenkään. Sykkiminen ja tehokas aikaansaaminen tuntuukin jääneen kuluneelta vuodelta päälle, vaikka varsinaista pakollista aikataulutusta ei itselläni ole edes nyt kesäkuun aikana ollut lainkaan. Kaipa sitä täytyisi jotenkin yrittää höllätä otetta vielä tämän viimeisen "vapaan" viikon aikana ennen kesätöiden alkua Kajaanissa.
Mutta oli miten oli, juhannus antoi kyllä aimo rentoutumisboostin tulevalle viikolle ja latasi akkuja juurikin riittävästi<3
Grillailua, uimista, saunomista, suppailua ja melontaa. Paljain jaloin pellolla ja mökkitiellä kulkemista, tikan heittoa, trampoliinilla hyppimistä sekä liian monta saunasiideriä. Auringonottoa kello kahdeltatoista yöllä sekä aamukahveja laiturinnokassa edellisyön itikanpistoksia raapien. Siitä oli meidän juhannus tänä vuonna tehty<3
Mahtui mukaan tosin myös yksi nilkan nyrjähdys juhannuspäivän lenkkipolulla, mutta ei siitä sen enempää...
***
-E
Ihanaa, että jaksat päivitellä vieläkin näin ahkerasti blogia. Hyviä perinteisiä (lääkis)blogeja on nykyään niin vähän, kun tuntuu siltä, että suurin osa on siirtynyt instagramiin.
VastaaPoistaKiitos viestistä<3 Hmm vaikea sanoa, kuinka iso osa todella suosii enemmin instagramia. Blogien päivitystahti nimittäin jää ymmärrettävästi helpommin muun somen jalkoihin työläämpien postausten takia ja voi siksi tuntua vähemmän priorisoidulta.
PoistaItse tosin koen luontevammaksi avata ajatuksia ja kuulumisia enemmän oman blogin puolelle instagramin sijaan, mutta tyylejä päivittää on niin paljon erilaisia että hankala sinänsä ottaa kantaa.
Hyvää kesää sinne!<3