Koska kolme suurta ässää (Superristely, Sappee ja Sitsit) eivät tarjonneet kaveriporukallemme vielä tarpeeksi viihdykettä tähän pimeään alkuvuoteen, karhusimme kalenteriimme helmikuun puoliväliin myös Tampereella järjestettävät Akateemisen Kyykän MM-kilpailut, jotka uhkarohkeasti ajoittuivat vain parin päivän päähän saman viikon talviolympialaissitseistä. Ongelmaa moinen pikkuseikka kuitenkaan ei aiheuttanut, sillä mitä sitä nyt suotta toipua näin vähän päälle parinkympin iän moisista opiskelijatapahtumista yhtään enempää kuin päivän tai pari... Haalarit siis vain laukkuihin ja suunta kohti Tammmperetta!
Eräs kaveriporukkamme jäsenistä on itse alunperin kotoisin Tampereelta, joten majoituimme reissun ajaksi hänen nurkkiinsa. Itse kisat ajoittuivat lauantaille, joten saavuimme mestoille perjantai-iltana hieman fiilistelemään Tampereen miljöötä ja rentoutumaan saunomisen ja takkatulen merkeissä samalla, kun suunnittelimme pettämätöntä sotasuunnitelmaa Kyykän voittamiseksi (eli kävimme yhdessä pelin sääntöjä läpi). Suurin osa meistä ei nimittäin ollut hädin tuskin kuullutkaan kyykästä aikaisemmin ja meistä ainoa lajia joskus tosissaan pelannut oli nimenomaan tamperelainen houstimme. Itse olin lähinnä vain kokeillut kyykän pelaamista aikaisemmin Turussa kemiaa opiskellessani, mutta sitä pidemmälle ei kyykkäurani sitten koskaan edennytkään. Pelaamaan lähdettiinkin siis lähinnä vain hauskanpitomielessä kaveriporukan kesken. :)
 |
| Voitonmarssi kohti kyykkäkenttiä! |
Kyykkä on pelinä käytännössä erittäin suurikokoinen mölkky. Pelikentän molemmissa päissä on rivissä joukkueiden omat pienet puupölkyt (=kyykät) maahan piirrettyjen pienneliöiden sisällä. Nämä kyykät pyritään sitten isompaa puupölkkyä (=karttua) tyylivapaasti heittämällä poistamaan vastustajan pienneliön sisältä. Se joukkue voittaa, kumpi saa rajatuin heittokerroin poistettua enemmän kyykkiä vastapuolen alueelta.
Kyykkä itsessään on vuosisatoja vanha karjalainen ulkoilmapeli, josta nykyään talvisin pelattava opiskelijaversio sallii (alkuperäisestä poiketen) lämpimästi pelaajien kilpailu- ja kylmänsietokykyä parantavien juominkien nauttimisen pelin aikana -tuomarit mukaanlukien.
Ei taida tulla kenellekään yllätyksenä, että joukkueemme hävisi kyseisen kilpailun suuresta sääntöjen kertailuun perustuvasta valmistautumisesta huolimatta. Moinen pieni takaisku ei kuitenkaan hymyä hyytänyt ja hauskanpito jatkuikin tamperelaisen kollegamme kotona etkojen muodossa ennen loppuillasta alkavia kyykän virallisia jatkoja, jossa tanssijalkamme vipattivat taukoamatta aina pikkutunneille saakka.
Sunnuntaiaamuna sitten todellisina selviytyjinä nousimme Kuopioon suuntaavaan Onnibussiin jättäen neljä tuntia kestävän matkan aikana mehevät poskenjäljet bussin ikkunoihin, kun kukin tahollaan yritti periä viikonlopulta kertyneitä univelkoja takaisin. Reissu ei intensiivisyydestään huolimatta ollut todellakaan turha, sillä jo viikkoa myöhemmin meidät pystyi bongaamaan Kuopion Winterfesteiltä treenaamassa kartun heittotaitojamme kyykkäkärpäsen puremana... Tampereen onkin syytä vahtia selustaansa: ensi vuonna tämä poppoo tulee nimittäin vielä takaisin -ja aikoo VOITTAA ;)
***
-E
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti