maanantai 12. helmikuuta 2018

Hurjapäät Sappeella


Heti kun Superristeilystä oli selvitty ja hetki ehditty vetää henkeä Torsolassa anatomian kertailun ja embryologian parissa olikin jo aika pakata matkalaukut uudestaan, tosin tällä kertaa täyteen villapaitoja ja muuta lämmikettä, sillä nyt suuntana oli sisäsiistin Helsingin sijasta kaikkien lääkisten yhteinen laskettelureissu Sappeella.
Sanon sen nyt heti tähän alkuun: en ole laskettelija. En pysy lumilaudan päällä pystyssä edes paikallaan seistessäni ja sukset menevät ristiin jo pelkästä ajatuksesta meikäläisestä ladulla ne jalassa. Koululiikunnassa kun sai valita hiihtämisen ja luistelemisen välillä valitsin aina luistelun. Onneksi kaveriporukkaamme kuului lisäkseni muitakin lautailun vieroksujia, joten toisin sanoen laskettelemaan tässä ei todellakaan lähdetty! Sen sijaan pakkasimme mukaan vain lapsekkaat mielemme sekä kirjavanväriset liukurit ja olimme valmiita kohtaamaan Sappeen uljaat rinteet.
    

Matka starttasi Kuopiosta yhteishenkeä nostattavalla viiden tunnin bussimatkalla Suomen talviurheiluteeman mukaisesti pukeutuneena. Meistä harvempi omisti entuudestaan mitään teemanmukaisia suomipaitoja, joten lähdimmekin yhden kaverini kanssa koluamaan Kuopion keskustan kirpputoreja Sappeeta edeltävällä viikolla. Kuin ihmeen kaupalla löysimme etsimämme Kuopion urheiludivarista vieläpä ilmaiseksi, sillä kirpparia pitävä ihanan rempseä miekkonen oikein innostui ajatuksesta päästä rakentamaan teema-asujamme divarinsa valikoiman antimista ja tarjosi meille erittäin katu-uskottavat suomipaidat, -huivit ja lipunkin lainaan vaatteiden pesemistä vastaan. Koska seuraavalla viikolla järjestettiin sattumoisin myös samanaiheiset sitsit, tuli samalla kertaa hankittua ei ainoastaan teemapukua Sappeelle vaan myös kyseisille talaviolympialaissitseille! Kaksi kärpästä siis yhdellä iskulla.



Lähtö sappeelle starttasi kello viisi iltapäivällä Kuopion kaupungintalolta ja perille Sappeelle saavuttiin vasta puoli yhdentoista aikaan illalla, kun muiden kaupunkien lääkiksillä olivat paljut olleet lämpiminä jo useamman tunnin ajan. Ensimmäinen ilta loppuikin siis verrattain melko lyhyeen ja keskityimme siksi lähinnä kokkailuun (polttamaan pakastepizzat uunissa), saunomiseen ja mökkikylässä vallitsevan ilmapiirin fiilistelyyn.
Toinen päivä sujui jo hieman paremmalla menestyksellä (riippuen toki menestyksen mittarista) ja alkoi ylellisesti tortilla-aamiaisella ennen lähtöä itse RINTEESEEN. Löysimme mainstream laskettelurinteiden kupeesta aivan tajuttoman hurjan ja jyrkän lumikasan, jonka laelta valehtelematta pystyi oikein näkemään maapallon kaareutuvan kaukana horisontissa! Pelottomina hurjapäinä nousimme tuon kompuraisen, kivikkoisen ja loputtomalta tuntuvan matkan ylös sen laelle, kaivoimme uljaat ja ylväät liukurimme esiin ja… laskimme siltä alas. Siis oikeesti. Saan kiittää onneani, että olen vielä elossa kirjoittamassa tätä postausta. Kuka muka sanoi, ettei liukurilaskettelijat olis koviksii?




Hyvinvointia rakentamassa.
Parin tunnin rankan mäenlaskun jälkeen minttukaakao Sappeen rinnekahvila Vohvelissa maistui juuri niin taivaalliselta kuin kuvitella saattaa, kun posket pakkasesta punoittaen ja toppatakin huppu lumesta täynnä vihdoin pääsi hörppimään lämmikettä palkinnoksi moisesta hauskanpidosta. 
Myös loppuilta kului vähintäänkin yhtä rennosti aluksi yhteisillallisen sekä Gasellien keikan merkeissä, ja myöhemmin illan edetessä eri mökeissä kierrellen ja beerpong-taitojamme petraten. Ohessa tuli tutustuttua myös toiseen opiskelijoiden vapaa-ajan pelailumuotoon flip cuppiin tai tuttavallisemmin flipperiin, jonka harjoitteluun käytetty aika vierähti kavalan huomaamattomasti aina aamuyön tuntien puolelle asti.




Osa meistä noudatti mökissä odottavan lämpimän sängyn kutsua jo aiemmin, osa myöhemmin. Osa taas koki, ettei noita kriittisiä jäljellä olevia tunteja Sappeen pakkasessa ollut mielekästä käyttää nukkumiseen, moista touhua kun voi harrastaa sitten paluumatkalla bussissa tai viimeistään kotona, ja päättikin siksi painella viimeisen vuorokauden läpi samoilla silmillä. Kukin siis tyylillään! 
Aamun sarastaessa sitten bongailtiin karhuja hangesta ennen köpöttelyä Kuopioon takaisin suuntaavalle bussille. 

Jos sitä ensi vuonna lähtisi testaamaan myös Tahkon rinteet...:)



***
-E


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti