En tiedä, onko se vain karaistumista Kuopion viileämpään
ilmastonalaan, mutta viikontakaisen toogapäivämme hieman reilu 10 lämpöastetta
ei tuntunut lainkaan niin pahalta, kuin mitä olin etukäteen pelännyt. Liekö osasyynä
päivän aikana juhlallisesti nautittu kuohuviini, ken tietää. Mitään en ainakaan
myönnä… Mutta kaiken kaikkiaan taakse jääneen pitkän hellekesän jälkeen olisin
odottanut sopeutumisen syksyn tuomiin viileämpiin lämpötiloihin olleen paljon
vaikeampaa. Mutta hyvä, että näin päin!
Lääkisputkemme toiset toogat tarkoittivat oman vuosikurssini kohdalla myös yhtä vaatekappaletta enemmän, kuin viime vuonna ja moni hyödynsi tämän lisäansion vyölaukun muodossa. Itse olin hieman turhan laiska oman vyölaukkuhaulini suhteen ja heräsinkin etsiskelemään moista vasta päivää paria ennen tapahtumapäivää. Etsinnät eivät luonnollisestikaan tuottaneet tulosta ja niinpä kietaisin toogani päälle lisäasusteeksi pelkän vyön. Innolla odotan ylempien vuosikurssistatuksien tuomia lisäoikeutuksia yleisesti ottaen erittäin haluttuihin tooga-asusteisiin: LT4 kun on oikeutettu koristamaan päätään seppeleellä ja LT5 saa käyttää lisäksi siipiä. Poistuva vuosikerta LT6 puolestaan on vapaa pukeutumaan miten ikinä tahtookaan ilman rajoituksia edes toogakankaan väristä...
Kaiken kaikkiaan tämän vuoden medisiinarikasteen sivustaseuraaminen aikaansai todellisen nostalgia-aallon vyöryämään ylitseni ja nosti samalla oman fuksivuoteni muistot pintaan, onhan omista ekoista toogistani kulunut vasta vuosi. Fuksisyksy kun tuppaa muutenkin kulumaan pitkälti vain epämääräisessä sumussa kaikkien ainejärjestön tapahtumien ja perinteiden ollessa itselle vielä uutta ja ihmeellistä puhumattakaan siitä, että lähes päivittäin tapaa myös uusia ihmisiä, joiden kanssa sosialisoiminen voi olla henkisesti yllättävän uuvuttavaakin. Nyt sivustaseuraajana sai oikeasti keskittyä tapahtuman kulkuun rauhassa ja ottaa siitä siten myös kaiken irti –kirjaimellisesti. Hävettää myöntää, mutta viime vuoden medisiinarikaste vielä tuoreena muistissa nautin ehkä laittoman paljon tämän vuoden fuksien työntämisestä Snellmanin puiston suihkulähteeseen… Täytyyhän sitä nyt laittaa vahinko kiertämään! Onneksi kuitenkin toogiemme jatkopaikalla huvila Airakselassa oli exVitriinin tavoin tarjolla saunomismahdollisuus, joten vakavaa hypotermiariskiä ei näin ollen toivottavasti ollut kenelläkään. Tosin pientä yskää ja niistämiskakonioita saattoi silti kuulla satunnaisesti siellä täällä seuraavina päivinä yliopistolla kuljeskellessaan… Tiedä sitten, mistä ihmiset lienee moiset nuhat saaneet. Eivät ainakaan meidän toogista.
***
-E
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti