Kello soi ensimmäisen kerran jo aamuseiskalta, sillä olin edellisenä iltana jättänyt reilusti torkutusaikaa tähän kyseiseen aamuun, huono herääjä kun yleensä olen, mutta hyppäänkin sängystä heti virkeänä ylös. Tänään on tärkeä päivä. Naksautan kahvinkeittimen päälle ja silmäilen päivän hesarin läpi puolivillaisesti. Tänään ei kiinnosta Brexit neuvottelut eikä hallituksen talousuhittelut.
Harjaan hieman hermostuneena hiuksiani ja juon kolmatta kuppia kahvia samalla kun valitsen päivän asua. Tänään se viimein koittaa, eka päivä lääkistä.
Nyt on ensimmäiset kaksi viikkoa takana ja aika tuosta ekasta koulupäivästä on kulunut kuin siivillä. Jokainen päivä on ollut täynnä uusiin ihmisiin tutustumista (aloittihan meitä yli 170 uutta fuksia tänä vuonna, joten tutustuminen käy jo työstä) unohtamatta kuitenkaan uuteen opiskeluympäristöön tutustumista ja tietenkin itse opiskelun aloittamista. Meillä tosiaan alkoi anatomian luennot jo heti ensimmäisellä kokonaisella kouluviikolla ja sittemmin sitä on miltei puolipaniikissa pyrkinyt pysymään kaikkien uusien latinankielisten termien ja nimistöjen perässä, sillä niitä tulee kerralla paljon. Alkupaniikkia on onneksi päässyt lievittämään lukuisissa Kuolon bileissä ja seuraavana aamuna luentosalissa vallitseva väsymyksen ja heikotuksen ilmapiiri luo mukavasti yhteishenkeä uusien medisiinarialokkaiden keskuuteen.
Ensimmäinen päivä kului lähinnä tervetulotilaisuuden sekä tuutorryhmiin jakamisen merkeissä ja huipentui päivän päätteeksi Ekan illan bileisiin. Viikonloppuna sitten jatkettiin tutustumista puistohengailun ja erilaisten aktiviteettien parissa pääosin Valkeisten rannalla. Jo näiden ensimmäisten päivien aikana ehti tutustumaan monipuolisesti ihmisiin yli tuutorryhmärajojenkin ja ei voinut muuta kuin ihmetellä, kuinka upea porukka meillä onkaan kasassa. Edessä on todellakin unohtumattomat 6 vuotta!
 |
| Yliopistokampusta |
Ensimmäisen varsinaisen kouluviikon alku tapahtui verrattain pehmeästi pelkillä fuksien infotilaisuuksilla, mikä oli ihan tervetulluttakin, sillä ehkä jopa liiankin nopeasti koulun alusta koittanut fuksitapahtuma kaupunkisuunnistus aiheutti allekirjoittaneille heti alkuviikosta hieman harmaita hiuksia: tuutorryhmien piti nimittäin lyhyellä aikataululla keksiä jo keskiviikoksi itselleen pettämätön teema, jonka mukaan pukeutua ja kiertää rasteja ympäri Kuopion keskustaa. Lääkisteemaa ei-niin-luovasti soveltaen meidän ryhmämme päätyi pukeutumaan leikkaussalista suoraan viihteelle lähteneiksi kirurgeiksi ja mukaan kierrokselle saimme Kuolon perinteitä kunnioittaen luovia kuljetustapoja vaativan viestikapulan. Meidän ryhmää arpa suosi tänä vuonna 30 kiloisella täytetyllä autonrenkaalla. Onneksi se ei menoa loppujen lopuksi suoranaisesti haitannut, ainoastaan hidasti...
 |
| Rastitehtävä Lentävä fuksi: Check. |
 |
Kaupunkisuunnistus päättyi illalla jatkoihin Kuopion Ilonassa, jossa julistettiin parhaan pukuteeman ja koko rastikierroksen voittaneet joukkueet. Oma porukkamme ei päässyt palkinnoille asti, mutta päivä oli mahtava ja jatkot todella kruunasivat rastikierroksen! Ja kuten arvata saattaa, seuraavana aamuna pystyi (kukin enemmän tai vähemmän) hehkeänä raahautumaan yliopistolle ihka ensimmäiselle anatomian luennolle...
Anatomian alkamisesta lähtien onkin päivien tyhjät tunnit kuluneet lähinnä latinankielisten rakenteiden pänttäilyssä ja pientä syysflunssaa sairastettaessa. Kurssit alkavat pikkuhiljaa käynnistyä ja lokakuun terveyskeskuspäiville avautui ilmoittautuminen viime viikolla. Myös kurssimme vastuuhenkilöt valittiin ensimmäisen viikon lopussa ja itse tulin valituksi jaetulle kunnialle hoitaa kurssillemme nuo kauan odotetut mustat buranahaalarit! Eli kyllä, musta tuli haalarivastaava. Niidenkin hoitaminen käynnistynee kunnolla tässä lähipäivinä. Kiirettä siis pitää...
 |
| Junaopiskelua välillä Kuopio-Helsinki |
Opiskelun ja vastuuhommien vastapainoksi täytyy tietysti olla myös hyvät bileet. Vaikka kaupunkisuunnistus oli mahtava, ei se vetänyt vertoja toisen lääkisviikon Toogille. Toogat ovat käytännössä Kuopion lääkisfuksien medisiinarikaste, jonka jälkeen meitä voi vasta kutsua todellisiksi medisiinareiksi (eli vähän kuin kastajaiset muissa tiedekunnissa). Toogat oli siis pakko kokea pienestä syysflunssastakin huolimatta.
Päivä alkoi käytännössä suoraan luennon jälkeen etkoilla yhden tuutorin kotona, jossa meille autettiin toogat päälle ja huolehdittiin myös jotain kiinteää ruokaa vatsaan ennen illan rientoja. Sitten lähdettiin marssimaan kohti Kuopion keskustaa ja Snellmannin puistoa.
 |
| © Kata |
Perussääntönä on, että toogan lisäksi vaatteita saa olla yhtä monta, kuin vuosikurssin numero osoittaa: esimerkiksi LT3:illa kolme, LT2:illa kaksi ja fukseilla juurikin se yksi. Miehillä kyseinen vaatekappale on perinteisesti ollut vasemman jalan sukka ja naisilla valinta vapaa niiden kahden välillä... Onneksi toogat hankitaan erillisestä kangaskaupasta, jolloin voi sentään olla käytännössä varma tekstiilin peittävyydestä.
 |
| @ Snellmannin puisto |
  |
| Melkein medisiinareita jo! |
Snellmannin puistossa suoritettiin perinteiset menot medisiinarikastetta varten, kuten Snellmannin patsaan seppelöinti ja toogittaminen, sekä punaisen ristin piirtäminen fuksien otsaan. Samalla käteemme jaettiin pienellä valkoisella lapulla latinankieliset sanat, joita meidän tuli laulaa Suvivirren melodialla marssiessamme takaisin kauppatorille ja siellä olevan suihkulähteen ympärille koko ajan laulaen.
 |
| © Kata |
 |
| © Kata |
Seuraavana aamuna en ollutkaan sitten enää ainoa, joka köhi ja niiskutteli luentosalissa kuunnellen luentoa selkärangan rakenteista...
Mutta ennen kaikkea, sillä hetkellä todella huomasi olevansa lääkiksessä, kun illan lämmikkeiden aiheuttaman päänsäryn ja toogien tuoman vilustumisenkin uhalla luentosali oli täpötäynnä uunituoreita medisiinareita läppärit ja muistiinpanovihot auki. Ja minä yksi heistä.
Nämä pari viikkoa ovat olleet aivan huikeat ja odotan innolla, mitä tulevat kuukaudet ja vuodet tuovat vielä tullessaan. Toistaiseksi lähitulevaisuudessa on tiedossa terveyskeskuspäivät lokakuussa, jolloin pääsemme seuraamaan terveyskeskuslääkäriä työssään parin päivän ajan osana JOL (Johdatus lääketieteeseen) -kurssia ja anatomian harkat (päästään operoimaan niveliä!). Odottavaisin mielin siirrynkin tästä siis lukemaan luentodioja ja pänttäämään rintakehän luita... Apertura thoracis superior!
 |
***
-E
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti