maanantai 2. huhtikuuta 2018

Jalkapatikkaa Cape Grekossa


Terveiset Kyprokselta! Aurinko on paistanut kirkkaalta taivaalta käytännössä koko mun pikkuloman ajan ja (ahkerasta aurinkorasvan levityksestä huolimatta) onnistuin taas kerran palamaan. Takaisin ei taidetakaan siis tulla liioin papuna kuin suklaamarenkinakaan vaan pikemminkin tomaattina. Vastaapahan sitten pinkki possuinen ihonvärini enemmän myös blogini nimeä.
Kaiken kaikkiaan ovat päivät kuluneet auringon palvonnan ohessa pääosin valokuvaillen, kahviloissa ja rannalla istuksien sekä ympäriinsä hortoillen. Mutta niin kaunis ja idyllinen kaupunki kuin Larnaka onkin, on siitä kaikkein oleellisin nähty kuitenkin jo parissa päivässä (Kypros kun on saarena verrattain melko pieni, eivät kaupungitkaan ole hehtaareilla pilattuja). Kaipasin reissuuni siis jotain extemporea maisemanvaihdosta!



Olin jo matkani varaamisen yhteydessä tutkiskellut Larnakasta noin 60 km itään sijaitsevan Agia Napan kaupungin kupeessa olevaa kansallispuisto Cape Grekoa hieman kuolaavin suupielin. Alue sijaitsee Kyproksen itäisimmässä niemenkärjessä ja sen jyrkästi mereen syöksyvät vaaleat rantakalliot tarjoavat henkeäsalpaavat maisemat yhdessä kristallinkirkkaan turkoosin veden kanssa. Ainakin matkailusivustojen esittelytekstien ja Googlen kuvahaun perusteella. Mutta koska minähän en usko mitään, ennen kuin itse näen, asian todellisesta laidasta piti ottaa selvää itse. Nuolaistaanpa kuola siis nopeasti suupielestä ennen kuin tipahtaa ja otetaan suunta kohti Cape Grekoa!



Eri matkailusivustojen sivujen kautta tilatut kuljetukset Cape Grekoon kustantavat parhaimmillaan jopa 100 euroa (sisältäen tosin opastetun kiertelyn kansallispuiston alueella, mutta kuka nyt sellaisia tarvitsee), mutta jos hieman pidempään jaksaa käyttää aikaa googlailemiseen, löytää Kyproksen paikallisten bussiyhteyksien (Intercitybuses, Cyprusbybus) tarjoaman meno-paluun pääkallopaikalle vain kympillä! Näiden bussireittien aikatauluista ja pysäkkikartoista otettujen screenshottien avulla lähdin siis aamuvarhain suunnistamaan kohti kuuluisaa niemenkärkeä -vieläpä ihan onnistuneesti.




Cape Greko on kaikille itäiselle Kyprokselle matkaaville todellinen must-visit-kohde. Paikka on uskomattoman kaunis ja minne tahansa vain kääntyykin katsomaan, on maisema todellakin kuin suoraan postikortista (matkailusivustot eivät siis valehdelleet).
Vaikka iso osa turisteista näyttikin suosivan autoa kiertäessään Cape Grekoa luonnonmuodostelmalta toiselle, oman kokemukseni mukaan alueesta saa ehdottomasti eniten irti kulkemalla siellä olevia maastoon merkittyjä vaellusreittejä pitkin jalkaisin. Kamera kädessä ja silmät avoinna.




Vaelluspolkuja on eri mittaisia ja vaikeustasoisia riippuen reitin varrella olevista maastonmuodoista. Itse lähdin talsimaan käytännössä koko kansallispuistoa kiertävää rantakallioreittiä, jonka oli tarkoitus olla melko helppokulkuista… Mutta tietenkin meikäläinen siinä sitten onnistui eksymään pariinkin otteeseen merkatulta polulta ja joutui lopulta harrastamaan jonkinsorttista vuorikiipeilyä yrittäessään päästä sille takaisin. Onneksi Googlemapsiin ennalta lataamani offlinekartat toimivat kalliomaastossa piileviä syviä railoja vältellessäni modernina kompassina ja avittivat siten kapuamista edes oikeaan suuntaan. Todellinen nykyajan eräjorma täällä, heipä hei.




Kiipeily, hortoilu, yritys ja erehdys sekä muutamaankin otteeseen takaisin päätielle ja uudestaan polulle talsiminen muistuttivat kroppaa mukavasti siitä, ettei nyt oltu millään sunnuntaikävelyllä. Ja kroppahan se sitten kiittikin oikein antoisasti muistuttaen vielä usean päivän ajan meikäläistä siitä, että luvatun 10 kilometrin sijaan päivän jolkottelusaldo kasvoi hortoiluni takia 20 kilometriin. Maastossa. Eipä sillä, en todellakaan valita. Pelkkä rannalla makoilu ei missään vaiheessa ollut reissuni agendana ja mahdollistipa moinen jolkottelu myös mitä henkeäsalpaavien maisemakuvien napsimisen! Perfektionistinen valokuvaajaminä saa kerrankin todeta olevansa tyytyväinen työnsä tuloksiin.
Kaikin puolin patikkareissu Kyproksen luontoon oli raskas, mutta antoisa ja ehdottomasti suositeltavissa kaikille, jotka haluavat nähdä kyseiselle saarelle matkustaessaan muutakin, kuin hotellin uima-altaan tai majoituspaikkaa ympäröivää kaupunkia päivä toisensa jälkeen. Ja vaikka jalat olisivatkin reissun jälkeen hieman pidempään kipeät, on ainakin mieli saanut sopivasti levätä kauniissa maisemissa<3


***
-E















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti